Ammattitaudilla tarkoitetaan sellaista sairautta, jonka todennäköinen pääasiallinen aiheuttaja on jokin työhön kuuluva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Ammattitaudin käsitteeseen liittyy myös oikeudellisia vaikutuksia, ja siksi ammattitauti on määritelty laissa. Työnantajalla… Lue lisää »
Vuorotteluvapaa on työnantajan ja työntekijän välillä tehty järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi sovituksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan… Lue lisää »
Työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja, joka rikkoo tai laiminlyö työturvallisuusmääräyksiä. Kyseessä on työturvallisuusrikos, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta: rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden… Lue lisää »
Lain mukaan työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, jos heillä ei ole työehtosopimuksen nojalla valittua luottamusmiestä. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja oikeudet ovat enimmäkseen samanlaisia kuin luottamusmiehellä. luottamusvaltuutetun valinta Luottamusvaltuutettu valitaan vain sellaiselle… Lue lisää »
Työnantajat käyttävät tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamiseen. Tarvittaessa työhön kutsuttavalla tai ns. ”ekstra työntekijällä” on usein nollatuntisopimus. Töihin kutsuminen tapahtuu usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se,… Lue lisää »
Työsopimus voi päättyä usealla eri tavalla. Päättämismenettelyyn vaikuttaa päättymisen syyn lisäksi mm. se, onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Työsopimus voi päättyä sekä työnantajan että työntekijän omasta aloitteesta. Toistaiseksi… Lue lisää »
Irtisanomisen ohella työsuhde on mahdollista päättää purkamalla. Sopimus voidaan purkaa molemminpuolisesti, kunhan siihen on erittäin painava syy. Tällaista syytä vaaditaan, koska purkamiseen ei liity irtisanomisaikaa. Purkaminen on siis irtisanomista ankarampi… Lue lisää »
Irtisanomisen voi toimittaa sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ainoastaan tietyillä perusteilla. Perusteet jaetaan henkilöön liittyviin sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Työntekijä ei tarvitse erityistä syytä irtisanoutumiselleen.… Lue lisää »
Koeaikapurku tehdään koeajan kuluessa. Koeaikapurku ei vaadi samanlaisia perusteita kuin muu työsopimuksen purkaminen, mutta peruste ei saa olla syrjivä. Koeaikapurku Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden… Lue lisää »
Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Se päättyy ilman irtisanomista, eikä vaadi toimenpiteitä työnantajalta tai työntekijältä. Jos päättymisajankohta on ainoastaan työnantajan tiedossa, on tällä velvollisuus viipymättä ilmoittaa… Lue lisää »
Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.
Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.
Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
