Ulosotto, konkurssi, velkajärjestely

Ulosotto, konkurssi ja velkajärjestely voivat joskus tulla osaksi yrityksen elinkaarta. Yritysmuodosta riippuen ulosottotilanteessa varoja voidaan ulosmitata esimerkiksi yrityksen tai yrittäjän varoista. Mikäli yritys ei selviä veloistaan, pyritään konkurssimenettelyllä turvaamaan velkojen takaisinmaksu velkojia tyydyttävällä tavalla. Konkurssimenettelyn seurauksena on usein yrityksen olemassaolon päättyminen. Sen sijaan velkajärjestelyn tarkoituksena on ratkaista yrityksen maksuvaikeudet ja turvata yrityksen toiminnan jatkuvuus esimerkiksi sopimalla uudesta maksusuunnitelmasta, tai aloittamalla yrityssaneeraus.

Saneerausmenettely alkaa hakemuksesta ›

Saneerausmenettely eli yrityssaneeraus alkaa velallinen, velkoja, velkojien ryhmän tai todennäköisen velkojan hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä tiettyjä velallista ja tämän taloudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja. Tällaisia ovat mm. kaupparekisteriote, yritys- ja yhteisötunnusrekisteri sekä jäljennös yhtiöjärjestyksestä. Yhtiön tilaa kuvaavat myös tiedot yrityksen omistussuhteista, tilinpäätösasiakirjoista, selvitys toimialasta, velkojista, veloista ja varoista. Hakemus saneerausmenettelyn aloittamisesta tehdään normaalisti yrityksen kotipaikan toimivaltaiseen Lue lisää ›

Ulosottomiehen esteellisyys ulosottoasiassa ›

Ulosottomiehen esteellisyys eli jääviys Ulosottomiehen esteellisyys estää häntä ryhtymästä ulosottoasian täytäntöönpanoon. Ulosottomiehen esteellisyys syntyy, jos ulosottomiehellä on joku henkilökohtainen intressi asiaan. Esteellisyyssäännösten tarkoitus on varmistaa se, että ulosottomies viranomaisena käsittelee asiaa objektiivisesti ja puolueettomasti. Jos ulosottomies on aloittanut ulosottoasian täytäntöönpanon ja hän myöhemmin tulee tai havaitsee itsensä esteelliseksi, on ulosottomiehen keskeytettävä täytäntöönpano. Ulosottomiehen on ns. jäävättävä itsensä Lue lisää ›

Asianosaiskeskustelu pakkohuutokaupassa ›

Mikä on asianosaiskeskustelu? Asianosaiskeskustelu ulosottomiehen järjestämä tilaisuus, jossa selvitetään ulosmitatun ja huutokaupattavaksi aiotun omaisuuden omistus- ja muita oikeuksia. Asianosaiskeskustelussa selvitetään, onko ulosmitattuun irtaimeen omaisuuteen olemassa panttioikeuksia tai muita erityisiä oikeuksia. Samoin siinä selvitetään kohdistuuko irtaimeen omaisuuteen ehdolliseen luovutukseen perustuvaa myyjän kauppahintasaatavaa tai muuta ehtoa, joka tulisi pysyttää omaisuuden myynnissä.   Milloin ja miten asianosaiskeskustelu järjestetään? Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Ulosottoperuste ›

Ulosoton käynnistyminen edellyttää, että ulosoton hakijalla on ulosottoperuste, jossa ulosoton kohteena olevalle henkilölle on asetettu ulosottokaaren soveltamisalaan kuuluva velvoite tai määrätty turvaamistoimi. Velkoja ei voi siis suoraan hakea erääntyneen saatavansa ulosottoa, kun velallinen on jättänyt saatavansa maksamatta, vaan velkojan on hankittava siitä ulosottoperuste. Ulosottoperusteeksi kelpaavat asiakirjat luetellaan ulosottokaaressa. Tämä luettelo on tyhjentävä, mikä tarkoittaa sitä, Lue lisää ›

Ulosottomiehen oikeudet voimakeinoihin ›

Ulosottomiehen oikeudet koskevat myös lieviä voimakeinoja. Ulosottomies voi tehtäväänsä hoitaessaan kohdata erilaisia esteitä. Velallinen on voinut esimerkiksi piilottaa omaisuuttaan tai laittaa sitä lukkojen taakse. Myös fyysisen vastarinnan kohtaaminen on mahdollista. Jotta ulosottomies voisi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti, on ulosottomiehen oikeudet voimakeinojenkin osalta määritelty laissa ja ulosottomiehelle on annettu mahdollisuus erilaisten voimakeinojen käyttöön. Ulosottomiehellä on oikeus Lue lisää ›

Voinko säilyttää autoni ulosotossa? ›

Pääsääntöisesti auto voidaan ulosmitata. Auto ei yleensä ole sellainen velalliselle välttämätön esine, joka estäisi sen ulosmittauksen. Lisäksi auto voidaan usein muuttaa helposti rahaksi. Velalliselle on kuitenkin laissa säädetty erottamiseduksi kutsuttu suoja. Tietyissä melko harvinaisissa tilanteissa auto voi kuulua erottamisedun piiriin. Jos auton katsotaan olevan erottamisedun piirissä, sitä ei voida ulosmitata. Erottamisedun piiriin on laissa säädetty Lue lisää ›

Ulosotto syrjäytyy yleistäytäntöönpanossa ›

Ulosotossa on kyse tietyn suuruisen varallisuusmäärän perimisestä velalliselta. Ulosotto kohdistuu siis vain tiettyyn omaisuuteen. Tästä syystä ulosottoa kutsutaan erityistäytäntöönpanoksi. Konkurssimenettely, yrityssaneeraus, sekä yksityishenkilön velkajärjestely koskevat velallisen koko varallisuutta. Tästä syystä näitä menettelyjä kutsutaan yleistäytäntöönpanoksi. Yleistäytäntöönpanolla on erityistäytäntöönpanon syrjäyttävä vaikutus. Kun esimerkiksi konkurssi alkaa, se muodostaa esteen ulosotolle. Konkurssin alettua konkurssipesään kuuluvaan omaisuutta ei siis voida Lue lisää ›

Attraktioperiaate: Ulosottomiehen ratkaisuvalta ›

Ulosotossa yleisenä periaatteena on menettelyn joutuisuus. Joutuisuuden varmistamiseksi ulosottomenettelyssä noudatetaan attraktioperiaatetta. Attraktioperiaatteen mukaan ulosottomiehellä on itsenäistä ratkaisuvaltaa. Hän voi itsenäisesti ratkaista ulosoton yhteydessä ilmenevät ongelmat. Ongelmana voi ilmetä esimerkiksi erimielisyys jonkin ulosmitattavan esineen omistuksesta. Ulosoton kohteena oleva velallinen voi esimerkiksi väittää, että ulosmitattava esine ei kuulu hänelle. Tällöin ulosottomiehen on tutkittava ja ratkaistava asia. Ulosottomiehen Lue lisää ›

Takaisinsaantikanteen määräaika ›

Takaisinsaantikanne on pantava vireille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Siis vuodessa siitä päivästä, jona konkurssituomioistuin on antanut päätöksen konkurssiin asettamisesta. Esimerkiksi jos velallinen on asetettu konkurssiin tuomioistuimen päätöksellä 15.05.2015, on aikaa kanteen nostamiseen 15.05.2016 asti. On kuitenkin mahdollista, että konkurssipesä havaitsee takaisinsaantiperusteen vasta, kun vuoden määräaika on jo kulunut. Näitä tilanteita varten on säädetty toissijainen määräaika. Lue lisää ›

Yrityssaneerauksen edellytykset

Yrityssaneerauksen edellytyksenä on yrityksen maksukyvyttömyys, tai uhkaava maksukyvyttömyys, joka on velkasaneerauksella mahdollista eheyttää. Näin ollen yrityssaneerausta ei voida aloittaa esimerkiksi tilanteissa, joissa on todennäköistä että saneeraus palauttaisi maksukyvyn vain lyhytaikaisesti, tai joissa on epätodennäköistä, että velallinen selviytyisi saneerauksesta aiheutuvista kustannuksista. Saneerausmenettely aloitetaan velkojien tai velallisen hakemuksesta, jonka vahvistaa käräjäoikeus.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ulosottoon, konkurssiin ja velkajärjestelyihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Konkurssipesä

Konkurssissa on kyse lakisääteisestä menettelystä, jossa maksukyvyttömän velallisen ja hänen kaikkien velkojiensa taloudelliset suhteet on tarkoitus selvittää. Näin ollen velallisen koko omaisuus siirtyy konkurssipesälle sen velkojien hallittavaksi.

2.

Ulosottoperuste

Jotta velkojan on mahdollista saada velkansa ulosoton kautta maksettavaksi, on hänellä sitä hakiessaan oltava ulosottoperuste. Yksi yleisin ulosottoperuste on tuomioistuimen päätös riita- tai rikosasiassa.

3.

Ulosottomies

Ulosottomiehenä toimii virkamies, jonka tehtävänä on panna täytäntöön tuomioistuimen ratkaisut ja periä sellaiset saatavat, joiden suoritus on laiminlyöty.

4.

Yrityssaneeraus

Saneerausmenettelyn kohde voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai esimerkiksi asunto-osakeyhtiö. Saneerausmenettelyssä pyritään turvaamaan yrittäjän taloudellinen jatkuvuus. Sitä voidaan käyttää, kun yrityksen olisi mahdollista saneerauksen avulla tervehtyä ja velkojien saavan saatavilleen parempi suoritus kuin konkurssissa.