Jos uuden asunnon kaupassa ilmenee virhe, ostajalla on oikeus pidättyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostaja voi vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista siten, ettei siitä aiheudu kustannuksia… Lue lisää »
Uudessa asunnossa ilmenevä virhe voi olla yhteydessä asunnon laatuun, viranomaisen määräyksiin tai asunnosta annettuihin tietoihin. Virhe saattaa olla myös taloudellinen tai oikeudellinen. Virheellisyyden arviointi on kytketty ajankohtaan, jolloin vaaranvastuu siirtyy… Lue lisää »
Asunto-osakkeeseen kuuluvasta tarpeistosta säädellään asuntokauppalaissa. Lain mukaan asunnon tavanomaiseen tarpeistoon luetaan kuuluvaksi laitteet ja muut esineet, jotka ovat asunnossa sitä ostajalle esiteltäessä. Tällöin tarpeisto sisältyy kauppaan, jollei toisin sovita. Asunto-osakkeen kaupassa… Lue lisää »
Asunto-osakkeiden, kuten valmiin uuden asunnon ja käytetyn asunnon kaupasta sääntelee asuntokauppalaki. Asuntokauppalain tarkoituksena on määritellä asunto-osakkeiden ja muiden hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa sekä suojata ostajan oikeudellista ja taloudellista asemaa asunnon… Lue lisää »
Uuden asunnon kauppa Vaaranvastuu asuntokaupassa ilmenee sekä uuden että käytetyn asunnon kaupassa. Uuden asunnon kaupassa vaaranvastuu siitä, että asunto tuhoutuu tai vahingoittuu ostajasta riippumattomasta syystä ennen hallinnan luovutusta, on myyjällä. Pääsääntöisesti… Lue lisää »
Yhtiövastikkeesta ja muusta yhtiöjärjestykseen perustuvasta osakkeenomistajan maksuvelvollisuudesta yhtiötä kohtaan säädellään asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiövastikkeella katetaan kaikki yhtiön menot, jotka yhtiö on lain, yhtiöjärjestyksen tai sopimuksen taikka muun perusteen mukaan velvollinen suorittamaan. Yhtiövastike asunto-osakeyhtiössä… Lue lisää »
Asunnossa voi olla virheitä, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat asuntokaupan purkuun tai kauppahinnan alennukseen. Virhettä arvioidaan sen perusteella, millainen asunto on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä myyjältä ostajalle. Ajankohta, jolloin vaaranvastuu siirtyy ostajalle… Lue lisää »
Toiminnantarkastus tarkoittaa maallikon suorittamaa tilintarkastusta, vaikkakin se joiltain osin poikkeaa tilintarkastuksesta merkittävästi. Toiminnantarkastuksessa on kyse lähinnä asunto-osakeyhtiön talouden ja hallinnon tarkastamisesta osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla. Toiminnantarkastaja varmistaa, että yhtiön hallinnon… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus on säädelty asunto-osakeyhtiölaissa. Lain 24 luvun 5 §:n mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttanut yhtiölle joko tahallisesti tai huolimattomuudesta. Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus konkretisoituu… Lue lisää »
Milloin kiinteistöön liittyvä tavara tai esine on irtaimistoa ja milloin kiinteistöön kuuluvaa tarpeistoa? Kiinteistön tarpeisto kuuluu pääsääntöisesti kauppaan tosin kuin irtaimisto, joka ei kuulu — ilman erillistä sopimusta. Ovatko tikapuut kiinteistön tarpeistoa?… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
