Lakiosa ja lesken hallintaoikeus Puolison kuoleman jälkeen leskellä on lakiin (perintökaari) perustuva oikeus pitää jakamattomana hallussaan kuolleen puolison jäämistö. Tämä oikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Lesken hallintaoikeus purkautuu silloin, kun joku… Lue lisää »
Lakiosa ja lapset Lakiosa ja lapset esiintyvät aina yhdessä. Ilman lapsia ei ole lakiosaa. Lakiosa on puolet rintaperilliselle, eli lapselle, tulevan perintöosan arvosta. Jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus lakiosaan. Lakiosaoikeus… Lue lisää »
Luopuminen perinnöstä on mahdollista kuolinpesän osakkaalle sekä muulle perinnönsaajalle. Kuolinpesän osakkuus Kuolinpesällä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka syntyy henkilön kuoltua. Kuolinpesään kuuluu varoja ja velkoja sekä oikeuksia ja velvollisuuksia. Kuolinpesän osakkaita ovat… Lue lisää »
Ovatko kaikki täysi-ikäiset testamentintekokelpoisia? Testamentintekokelpoisuus on käsitteenä erilainen ja suojatumpi kelpoisuuden muoto kuin yleinen oikeustoimikelpoisuus. Edes oikeuden päätöksellä ei kenenkään testamentintekokelpoisuutta voida etukäteen poistaa. Tämä korostaa henkilön yksilöllistä oikeutta määrätä… Lue lisää »
Miten testamentti pannaan täytäntöön? Testamentti erityisjälkisäädöstä lukuunottamatta täytetään perinnönjaossa, jossa jako suoritetaan testamentin määräysten mukaisesti. Samalla ratkaistaan mahdolliset lakiosat perittävän lapsille. Perittävä on voinut esimerkiksi testamentata puolet omaisuudesta Maijalle ja… Lue lisää »
Kuka on testamentin toimeenpanija? Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vastasyitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä,… Lue lisää »
Kuka voi toimia testamentin todistajana? Testamentin todistajien tulee olla viisitoista vuotta täyttäneitä ja sielullisesti terveessä ymmärryksessä. Todistajien tulee olla myös esteettömiä eli testamentin tekijän puoliso, lapset, vanhemmat, veljet ja sisaret… Lue lisää »
Mitä ovat testamentin tarkoitemääräykset? Perittävä voi toisinaan testamentissa antaa joitakin omaisuuttaan koskevia määräyksiä, jotka hän on tarkoittanut omaisuuden saajan tai muun täytettäväksi. Tällöin puhutaan tarkoitemääräyksistä. Tarkoitemääräyksistä on erotettava perittävän toiveet,… Lue lisää »
Kenen on toteltava testamentin tarkoitemääräystä ja mitä jos määräystä ei noudateta? Tarkoitemääräyksen täytäntöönpanoa koskevat paljolti samat säännökset kuin mitä erityistestamentin täyttämisestä on säädetty. Jos tietylle perilliselle tai testamentin saajalle tulevasta… Lue lisää »
Voiko tehdyn testamentin peruuttaa? Miten se tapahtuu? Testamentin voi perittävä milloin tahansa elinaikanaan peruuttaa. Hän voi yksinkertaisesti vain hävittää tai tuhota testamentin taikka muutoin selvästi ilmaista, ettei testamentti enää vastaa… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
