Miten ennakkopäätösvalituksen tekeminen käytännössä tapahtuu? Ennakkopäätösvalitukseen haetaan ensin suostumus vastapuolelta ja sen jälkeen valituslupa KKO:sta. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen Ennakkopäätösvalituksella tarkoitetaan valitusta, joka tehdään käräjäoikeuden ratkaisusta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Ennakkopäätösvalituksen taustalla oleva… Lue lisää »
Jos hovioikeus on ratkaissut asian asianosaisen mielestä virheellisellä tavalla, tämä voi valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin aina valituslupaa. Asianosaisella on oikeus hakea valituslupaa 60 päivän ajan… Lue lisää »
Valitus käräjäoikeuden päätöksestä tehdään hovioikeuteen. Valitus käräjäoikeuden päätöksestä voidaan tehdä myös suoraan Korkeimpaan oikeuteen, mutta tämä on poikkeustilanne. Silloin kyseessä on niin sanottu ennakkopäätösvalitus ja valitukselle tarvitaan Korkeimman oikeuden myöntämä… Lue lisää »
Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus. Se korvaa oikeudenkäynneistä tai niiden välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja. Se voi olla osana yleisempää tavanomaista vakuutusta, esimerkiksi kotivakuutusta. Se voi olla myös erillisenä vakuutuksena. Oikeusturvavakuutuksen voi… Lue lisää »
Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet… Lue lisää »
Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen,… Lue lisää »
Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu… Lue lisää »
Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan… Lue lisää »
Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.