Haaste on vastaajalle annettu kehotus vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Haastaminen ei koske ainoastaan vastajaa, vaan myös esim. todistaja voidaan haastaa sakon uhalla saapumaan oikeuden istuntoon. Haastetta… Lue lisää »
Esitutkinta on menettely, jossa selvitetään mm. se onko tapahtunut rikos, mitkä olivat sen olosuhteet ja ketkä ovat rikokseen osallisia. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen… Lue lisää »
Eriävä mielipide voi poistaa esittelijän vastuun. Esittelijä vastaa virkavastuulla tekemästään esityksestä eli ratkaisuehdotuksestaan. Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tapahtuneista virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että… Lue lisää »
Asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton asianajajaluetteloon merkityt jäsenet. Vain liiton jäsenet voivat käyttää asianajajan nimikettä ja pitää asianajotoimistoa. Kelpoisuus edellyttää asianajotutkinnon suorittamista. Asianajajatutkintoon voi ilmoittautua oikeusnotaarin tai OTK/OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Asianajajatutkinto käsittää kolme… Lue lisää »
Tuomioistuin ottaa käsiteltäväkseen vain asian, jonka käsittelemiseen sillä on toimivalta. Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa)… Lue lisää »
Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä… Lue lisää »
Oikeusprosessissa voi tulla eteen tilanne, jossa vastaajana tai kantajana oleva henkilö vaihtuu kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Seuraanto edellyttää yleensä jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle… Lue lisää »
Rikoksen johdosta tapahtuvaa tutkintaa kutsutaan esitutkinnaksi. Muuta lailla poliisin suorittamaksi säädetty tutkintaa nimitetään poliisitutkinnaksi. Huomattavaa on, että rikostapauksissa valtaosa poliisin tekemistä toimenpiteistä ja pakkokeinoista tehdään esitutkintalain tai pakkokeinolain perusteella. Poliisitutkinnan… Lue lisää »
Eutanasiasta ei ole Suomessa erityistä lainsäädäntöä. Eutanasiaan, eli armokuolemaan sovelletaan mm. rikoslain ja potilaslakien säännöksiä. Aktiivinen eutanasia Eutanasialla voidaan tarkoittaa passiivista ja aktiivista eutanasiaan. Aktiivisen eutanasian tekijä aiheutta toiminnallaan vakavasti… Lue lisää »
Rikoslain mukaan toisen kotirauhaa voi ensinnäkin rikkoa siten, että oikeudettomasti tunkeutuu, menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan. Lainkohdassa tarkoitettu tunkeutuminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun henkilö kiipeää… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.