Mikäli syyttäjä päättää syyttää yhdyskuntapalvelua suorittavaa henkilöä sellaisesta rikoksesta, josta voi syyttäjän arvion mukaan olla seuraamuksena vankeutta, voi syyttäjä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltolaitoksen on tämän ilmoituksen saatuaan… Lue lisää »
Yhdyskuntapalveluun tuomittu on velvollinen osallistumaan palvelusuunnitelman laatimiseen sekä palvelun täytäntöönpanon vaatimiin tilaisuuksiin. Yhdyskuntapalveluun tuomitun on ehdottomasti noudatettava hänelle vahvistettua palvelusuunnitelmaa ja palvelun aikataulua, sekä huolellisesti ja moitteetta suoritettava hänelle annetut… Lue lisää »
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehto vankeusrangaistukselle. Toisin sanoen, yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Yhdyskuntapalvelu käsittää vähintään 20 ja enintään 200 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä. Enintään kymmenen tuntia… Lue lisää »
Yhdyskuntapalvelusta suoriutumisen arvioimista varten kriminaalihuoltolaitos laatii soveltuvuusselvityksen. Mikäli virallinen syyttäjä päättää nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua, on tämän syyttäjän hankittava kriminaalihuoltolaitokselta arvio siitä, voidaanko rikoksesta epäillyn olettaa… Lue lisää »
Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan? Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on aina vastuussa… Lue lisää »
Elinkautinen vai määräaikainen vankeus? Suomessa vankeutta voidaan tuomita joko elinkaudeksi tai määräajaksi. Jälkimmäistä tuomitaan aina vähintään 14 vuorokautta ja enimmillään kaksitoista vuotta. Joskus rikoksentekijä on syyllistynyt kahteen tai useampaan rikokseen… Lue lisää »
Rikosuhrimaksun määrää yleensä sama taho, joka on määrännyt rikoksesta seuraamuksen. Rikosuhrimaksu on kiinteä maksu, jonka suorittaa rikoksen tekijä, joka on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Maksun tarkoituksena… Lue lisää »
Poliisilakiperustaiset kiinniotot ovat kiinniottoja, jotka tehdään poliisilaissa määriteyillä perusteilla. Poliisilakiperusteinen kiinniotto tehdäänkin usein ilman rikosepäilyä. Poliisilakiperustaiset kiinniotot on erotettava rikostutkintaan liittyvistä kiinniotoista. Sen lisäksi, että kiinnioton lakiperuste on kiinniottolajeissa eri,… Lue lisää »
Kiinniotto henkilöllisyyden selvittämisen perusteella tehdään tilanteissa, joissa toimenpiteen kohteen henkilöllisyys ei selviä. Poliisilla on oikeus kysyä henkilötietoja yksittäiseen tehtävään liittyen. Yksittäistä tehtävää ei ole tarkoin määritetty, mutta konkreettista tehtävää edellytetään.… Lue lisää »
Mitä periaatteita poliisi joutuu noudattamaan toiminnassaan? Poliisin toiminta ei saa perustua mielivaltaan. Poliisin on noudatettava seuraavia periaatteita käyttäessään virkansa suomaa valtaa. Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen.… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.