Rahtikirja: Rahtikirjan pakollisuus

Kansainvälisessä kuljetuksessa rahtikirja on tehtävä kolmena kappaleena, jotka lähettäjä ja rahdinkuljettaja allekirjoittavat. Ensimmäinen on lähettäjänkappale, toinen on vastaanottajankappale, joka kulkee tavaran mukana, ja kolmannen kappaleen pitää rahdinkuljettaja. Myös kotimaisessa kuljetuksessa… Lue lisää »

Rahtikirja: Rahtikirjan tiedot

Kotimaista kuljetusta varten tehdyssä rahtikirjassa on mainittava lähettäjän, rahdinkuljettajan sekä tavaran vastaanottajan nimet ja osoitteet. Tavaran kuljetettavaksi ottamisen paikka ja päivämäärä sekä määräpaikka on myös mainittava samoin, kuin kollien lukumäärä… Lue lisää »

Tiekuljetussopimuslaki: Rahtaus

Moottoriajoneuvolla tapahtuvasta vastikkeelliseen sopimukseen perustuvasta tavaran kuljetuksesta on säännökset tiekuljetussopimuslaissa. Suomessa tapahtuva kotimainen kuljetus ja pääsääntöisesti myös Suomen ja vieraan valtion välillä tapahtuva kansainvälinen kuljetus kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Tiekuljetussopimuslaki… Lue lisää »

Tiekuljetussopimus: Tiekuljetussopimuslaki sääntelee

Kansainvälisessä kuljetuksessa kuljetussopimuksesta on laadittava rahtikirja, jolla sopimus vahvistetaan. Sama on pääsääntönä myös kotimaisissa kuljetuksissa. Tavaran lähettäjä ja rahdinkuljettaja voivat kuitenkin sopia siitä, ettei rahtikirjaa tehdä. Rahtikirjaa ei kotimaisissa kuljetuksissa… Lue lisää »

Abstrakti virhearviointi

Abstrakti virhearviointi käytetään muun muassa irtaimen tavaran kaupassa. Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita.… Lue lisää »

Sopimuksen pätemättömyys

Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla… Lue lisää »

Sopimus

Sopimus on kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma. Sopimuksessa on siis vähintään kaksi osapuolta. Synteperusteena on tavallisesti tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Termi tarkoittaa sopimuksen tekemistä, eli sitä että… Lue lisää »

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu valtiolle

Sotilasvamman korvaaminen kuuluu yleensä valtiolle. Korvausta haetaan valtiokonttorilta. Sotilasvamma voidaan korvata, kun palveluksesta aiheutuu ruumiinvamma tai sairaus asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työssä olevalle työvelvolliselle tai muulle puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle tai tehtävään otetulle. Korvausta… Lue lisää »

Vahingonkorvauslaki: Milloin se soveltuu?

Soveltuuko vahingonkorvauslaki? Vahingon korvaamiseen sopimussuhteen ulkopuolella sovelletaan Suomessa vahingonkorvauslakia. Se on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, jota sovelletaan, ellei muualla laissa ole toisin säädetty. Vahingonkorvauslain säännökset muodostavat ilman sopimusta tapahtuneiden vahinkojen perusteella suoritettavia… Lue lisää »