Kansainvälisessä kuljetuksessa rahtikirja on tehtävä kolmena kappaleena, jotka lähettäjä ja rahdinkuljettaja allekirjoittavat. Ensimmäinen on lähettäjänkappale, toinen on vastaanottajankappale, joka kulkee tavaran mukana, ja kolmannen kappaleen pitää rahdinkuljettaja. Myös kotimaisessa kuljetuksessa… Lue lisää »
Kun tavara on saapunut määräpaikkaansa, vastaanottajalla on oikeus vaatia, että rahdinkuljettaja kuittia vastaan luovuttaa hänelle tavaran sekä rahtikirjan vastaanottajankappaleen. Jos tavara on kadonnut tai jos se ei ole tullut perille… Lue lisää »
Kotimaista kuljetusta varten tehdyssä rahtikirjassa on mainittava lähettäjän, rahdinkuljettajan sekä tavaran vastaanottajan nimet ja osoitteet. Tavaran kuljetettavaksi ottamisen paikka ja päivämäärä sekä määräpaikka on myös mainittava samoin, kuin kollien lukumäärä… Lue lisää »
Moottoriajoneuvolla tapahtuvasta vastikkeelliseen sopimukseen perustuvasta tavaran kuljetuksesta on säännökset tiekuljetussopimuslaissa. Suomessa tapahtuva kotimainen kuljetus ja pääsääntöisesti myös Suomen ja vieraan valtion välillä tapahtuva kansainvälinen kuljetus kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Tiekuljetussopimuslaki… Lue lisää »
Kansainvälisessä kuljetuksessa kuljetussopimuksesta on laadittava rahtikirja, jolla sopimus vahvistetaan. Sama on pääsääntönä myös kotimaisissa kuljetuksissa. Tavaran lähettäjä ja rahdinkuljettaja voivat kuitenkin sopia siitä, ettei rahtikirjaa tehdä. Rahtikirjaa ei kotimaisissa kuljetuksissa… Lue lisää »
Abstrakti virhearviointi käytetään muun muassa irtaimen tavaran kaupassa. Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita.… Lue lisää »
Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla… Lue lisää »
Sopimus on kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma. Sopimuksessa on siis vähintään kaksi osapuolta. Synteperusteena on tavallisesti tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Termi tarkoittaa sopimuksen tekemistä, eli sitä että… Lue lisää »
Sotilasvamman korvaaminen kuuluu yleensä valtiolle. Korvausta haetaan valtiokonttorilta. Sotilasvamma voidaan korvata, kun palveluksesta aiheutuu ruumiinvamma tai sairaus asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työssä olevalle työvelvolliselle tai muulle puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle tai tehtävään otetulle. Korvausta… Lue lisää »
Soveltuuko vahingonkorvauslaki? Vahingon korvaamiseen sopimussuhteen ulkopuolella sovelletaan Suomessa vahingonkorvauslakia. Se on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, jota sovelletaan, ellei muualla laissa ole toisin säädetty. Vahingonkorvauslain säännökset muodostavat ilman sopimusta tapahtuneiden vahinkojen perusteella suoritettavia… Lue lisää »
Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.
Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.
Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.
Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.
