Lesken oikeus hallita jäämistöä

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä… Lue lisää »

Perinnönjako

Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »

Vainajan velat ja kuolinpesän velat

Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan… Lue lisää »

Keskinäinen testamentti

Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa… Lue lisää »

Testamentin tiedoksianto on pakollinen

Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta… Lue lisää »

Erilaiset testamentit

Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti  Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta.… Lue lisää »

Testamentti

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut… Lue lisää »

Lakiosa

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »

Lakiosan laskennalliset lisäykset

Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin… Lue lisää »