Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vasta syitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta… Lue lisää »
Pesänselvitysvelat ovat etusijalla Pesänselvitysvelat maksetaan pesän päältä ennen perinnönjakoa sekä ennen muita velkoja. Pesänselvitysveloilla on etusija muihin velkojiin. Mitkä velat ovat pesänselvitysvelkoja Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia… Lue lisää »
Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa jollekin kuolinpesän osakkaalle taikka esimerkiksi perunkirjoitusta toimittavalle uskotulle miehelle. Pesänselvitystä varten annettu valtakirja helpottaa pesänselvitys työtä. Pesänselvitykseen ryhtyy yleensä joku osakkaista tai jotkut osakkaat yhdessä. Pesänselvityksessä… Lue lisää »
Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Artikkelissa kerrotaan yleisesti mitä perukirjaan tulisi kirjata. Henkilöiden nimeäminen Perukirjan alkuun yksilöidään henkilö, perinnönjättäjä, kenen jälkeen perukirja laaditaan.… Lue lisää »
Perukirjan liitteet on toimitettava perukirjan mukana verottajalle. Liitteeksi otetaan kaikki asiakirjat, joilla on olennaista merkitystä pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjan liitteet vaihtelevat tilanteen mukaan. Yksiselitteistä listaa siitä, mitä pitää ottaa… Lue lisää »
Pesänselvittäjä kuolinpesässä voi toimia kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana taikka käräjäoikeuden antamalla pesänselvittäjä määräyksellä. Pesänselvittäjä kuolinpesässä osakkaiden valtuuttamana Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö menehtyy. Kuolinpesän ensivaiheessa pesä pitää selvittää. Kuolleen henkilön… Lue lisää »
Pesänselvittäjä ja -jakaja on yleensä sama henkilö. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja on ammattilainen lakimies silloin, kun käräjäoikeudesta haetaan pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään.… Lue lisää »
Pesänselvittäjän korvausvastuu aktualisoituu vahingonkorvausvastuuna, jos pesänselvittäjä on omalla toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa kuolinpesälle. Pesänselvittäjälle voi syntyä korvausvastuu Kuolinpesä syntyy samalla hetkellä, kun henkilö menehtyy. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää tällöin kuolinpesä. Kuolinpesä… Lue lisää »
Pesänselvittäjän oikeudet ovat laajat. Pesänselvittäjä on oikeutettu ja velvoitettu kaikkiin toimiin, jotka ovat pesän selvityksessä tarpeellisia. Pesänselvittäjänä voi toimia käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä eli niin sanottu virallinen pesänselvittäjä sekä osakkaiden valtuuttamana… Lue lisää »
Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä.… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
