Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut. Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia,… Lue lisää »
Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön… Lue lisää »
Milloin on kyseessä ennakkoperintö? Pääsääntöisesti perittävän rintaperilliselle elinaikanaan antamat lahjat on ennakkona vähennettävä rintaperillisen perinnöstä. Tämän ns. ennakkoperintöolettaman voi kumota perittävän nimenomainen määräys, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Olosuhteista voidaan… Lue lisää »
Toisin kuin ositus ja perinnönjako, perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään vakituisesti Suomessa asuneen perittävän jälkeen. Laki ei salli poikkeusta tästä säännöstä edes täysin varattoman ja velattoman henkilön kohdalla. Muualla kuin… Lue lisää »
Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »
Kuolinpesän veronpalautus toimii samalla tavalla kuin henkilöverotuksessakin. Kuolinpesä täyttää oman veroilmoituksen ja liikaa maksetut verot palautetaan. Kuolinpesällä voi olla omia tuloja, omia menoja ja omia tulonhankkimisesta johtuvia menoja. Kuolinpesä voi… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. KeNET on kutsuttava perunkirjoitukseen Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu kaikille pesän osakkaille. Pesän osakkaita ovat perilliset… Lue lisää »
Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto. Milloin toimitetaan täydennysperunkirjoitus? Jos perunkirjoituksen jälkeen… Lue lisää »
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
