Kannattaako hallintaoikeustestamentti tai hallintaoikeuden pidätys lahjakirjassa? On hyvin tavallista, että lahjakirjassa pidätetään lahjoitettavaan omaisuuteen hallintaoikeus lahjanantajalle tai testamentilla määrätään hallintaoikeus jonkun muun kuin omistajan hyväksi. Lisäksi lesken oikeus hallita jäämistöä… Lue lisää »
Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa… Lue lisää »
Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta… Lue lisää »
Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta.… Lue lisää »
Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut… Lue lisää »
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »
Lakiosalaskelmassa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin (testamenttiin… Lue lisää »
Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut. Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia,… Lue lisää »
Ennakkoperintö ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa kahdella tavalla. Ennakkoperintö ensinnäkin lisätään laskennallisesti jäämistöön lakiosaa laskettaessa, jolloin se nostaa lakiosan arvoa. Tätä kautta lakiosan määrä kasvaa. Toisaalta saatu ennakkoperintö kuitenkin pienentää ennakkoperinnön… Lue lisää »
Milloin on kyseessä ennakkoperintö? Pääsääntöisesti perittävän rintaperilliselle elinaikanaan antamat lahjat on ennakkona vähennettävä rintaperillisen perinnöstä. Tämän ns. ennakkoperintöolettaman voi kumota perittävän nimenomainen määräys, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Olosuhteista voidaan… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
