Kiinniotto rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi tapahtuu poliisilain perusteella. Kiinniotto tällä perusteella on lyhytaikainen, enintään 24 tuntia. Päätöksentekijää ei ole sidottu päivittäisorganisaatioon hierarkiaan, vaan päätöksen kiinniotosta voi tehdä toimivaltainen konstaapeli vanhemmasta konstaapelista… Lue lisää »
Missä poliisi voi toimia? Lähtökohta on se, että poliisilla on tehtäväänsä suorittaessaan koko maassa poliisilaissa säädetyt valtuudet. Käytännössä poliisi on velvollinen toimimaan sen poliisiyksikön toimialueella, johon hänet on sijoitettu. On… Lue lisää »
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen… Lue lisää »
Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja,… Lue lisää »
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa… Lue lisää »
Pakkotila voi oikeuttaa joissakin tilanteissa rikoksen. Tämä tarkoittaa, ettei teko ole rangaistavaa, vaikka teonkuvaus täyttääkin jonkun rikoslain tunnusmerkistön. Sisältö Oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko… Lue lisää »
Hätävarjelu on oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tehty tarpeellinen puolustusteko. Se on yksi rikosten oikeuttamisperuste. Hätävarjelu ei voi tapahtua jälkikäteen Hätävarjelu voi oikeuttaa rikollisen toiminnan, jos sillä torjutaan oikeudeton hyökkäys, joka juuri… Lue lisää »
Voimakeinojen käyttö on lain rajoissa sallittua virkatehtävän hoitamiseksi tai muun tähän rinnastettavan syyn vuoksi, sekä tietyissä tilanteissa, joissa kyseessä on järjestystä ylläpitämään asetetun henkilön avustaminen. Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua ainoastaan… Lue lisää »
Mikäli rikoksen tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, taikka mikäli tekijä erehtyy tällaisesta seikasta, ei toteutettu teko ole tahallinen, nk. tunnusmerkistöerehdys.… Lue lisää »
Mikäli tehtyyn rikolliseen tekoon ei liity vastuuvapausperustetta, hätävarjelua, pakkotilaa, voimakeinojen käyttöä, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin tekijä sen perustellusti itse käsitti, olisi tällainen peruste liittynyt, ei häntä rangaista tahallisesta rikoksesta. Vastuu… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.