Toisin kuin ositus ja perinnönjako, perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään vakituisesti Suomessa asuneen perittävän jälkeen. Laki ei salli poikkeusta tästä säännöstä edes täysin varattoman ja velattoman henkilön kohdalla. Muualla kuin… Lue lisää »
Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »
Kuolinpesän veronpalautus toimii samalla tavalla kuin henkilöverotuksessakin. Kuolinpesä täyttää oman veroilmoituksen ja liikaa maksetut verot palautetaan. Kuolinpesällä voi olla omia tuloja, omia menoja ja omia tulonhankkimisesta johtuvia menoja. Kuolinpesä voi… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. KeNET on kutsuttava perunkirjoitukseen Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu kaikille pesän osakkaille. Pesän osakkaita ovat perilliset… Lue lisää »
Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto. Milloin toimitetaan täydennysperunkirjoitus? Jos perunkirjoituksen jälkeen… Lue lisää »
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa… Lue lisää »
Sillä, kuuluuko henkivakuutuksen perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus kuolinpesän varoihin vai ei, voi olla suuri merkitys pesän velkojien tai puolison avio-oikeuden kannalta. Yleensä on tilanne sellainen, että henkivakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesän varoihin.… Lue lisää »
Pesänselvittäjän toimivalta jatkuu, kunnes pesässä on toimitettu ositus tai perinnönjako ja se on tullut lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen pesänselvittäjän on jaon mukaisesti luovutettava osakkaille hallussaan oleva omaisuus. Osituksessa ja perinnönjaossa ei… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Pesänselvittäjän määräyksen jälkeen vain pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää. Pesänselvittäjän on käytännössä selvitettävä jäämistöön kuuluva omaisuus ja otettava se haltuunsa sekä selvitettävä ja maksettava vainajan velat.… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
